Eli meriötökät!
Reissussa nähtiin paljon kaikenlaisia eliömenijöitä, sekä merellä että maalla. Tässä ensimmäisessä erässä merellä (ja vähän rannallakin) tavattuja örkkejä.
Taskurapuja tavattiin valtavasti. Eikä pelkästään rannalla vaan myös merellä!
Nousu-ja laskuvedet vaihtuvat suuresti Espanjan ja Portugalin rannikolla, paljastaen huimat määrät kaikenlaisia merieliöitä kiinnittyneinä satama-altaiden seiniin ja rantakiviin. Henkeään pidätellen ne odottavat, että paikka taas peittyy suolaveteen.
Tällaisia sinisiä merietanoita (?) tavattiin ainakin kaksi. Niillä näytti olevan ainakin sarvet ja tupsuhäntä.. Kerro, jos tiedät tästä kummallisuudesta enemmän!
Lokkejakin tavattiin, kaukana merelläkin. Maalla niitä oli huomattavasi vähemmän kuin täällä meillä. Lisäksi aaltojen välissä taiteilivat liitäjälinnuiksi ristimämme lentäjät. Ne liitivät muutaman kymmenen senttimetrin päässä vedenpinnasta aaltoja taidokkaasti väistellen.
Ja erään sumuisen päivän iltana näimme myös delfiinejä. Niitä oli odotettu ja toivottu. Meidät ohitti kiireellä ja päättäväisesti kaksi parvea (vai ryhmiksikö niitä sanotaan?), joista jälkimmäiset koukkasivat vähän lähempää, mutta ovelasti sukelsivat kuitenkin aivan kohdallamme. Taisivat tietää, että niitä kuvattiin.
Tuntuu aivan uskomattomalta, että tällaisia taianomaisia otuksia ihan oikeasti elelee merissä, ihan livenä ja ihan itsekseen. Pää meinaa mennä aivan pyörälle kun pohtii mitä kaikkea muuta noissa merissä mahtaakaan liikkua. Välillä syvyysmittari luovutti 200metrin kohdalla, joten tuota merta veneen alla kyllä riitää.. huh.
Vieläkö jaksatte kuulla ja katsella reissukuvia? Olis vielä ainakin vähän maaelukoita esittelemättä ;)
Ihanan raikasta viikonloppua!
-Marja
joo, jos alkaa veneessä miettiä veden määrää alla, tulee hulluksi. tai ainakin mie jo ihan järvellä, saati sitten merellä, huih :)
VastaaPoista:) paremmalta tuntui vaan tiirailla ötököitä sen suurempia miettimättä :P
VastaaPoista