Tuo
tuossahan on se lempparityynyliina, joka kului puhki. Ja tuossa on
mummolan vanhat verhot, johon aurinko poltti läiskiä. Ja tuo
tuossa, tuo näyttää ihan siltä, siltä paidalta johon kaatui
teetä eikä se koskaan enää siitä valkaistunut. Supisuomalaisessa
räsymatossa näkyy muistot ja menneet ajat. Sen raidoista voi
tunnistaa tuttuja kuvioita ja sävyjä. Räsymatto on perinteisesti
kudottu käytöstä poistuneista ja revityistä lakanoista, kankaista
ja vaatteista, mutta räsymattoihin käytetään myös
puuvillatrikoota. Mitä ihmettä tuo puuvillatrikookude sitten oikein
on? Koostin tähän infoa sekä puuvillatrikoosta, että muista
käyttämistäni materiaaleista, joista osan käyttö on edelleenkin
melkoista kierrätystä ja vaatii monia työvaiheita, joista suurin
osa tehdään onneksi vielä Suomessa.
Sen jo
varmasti tiesitkin, että kaikki TYLLin matot kudotaan Suomessa,
mutta tiesitkö, että myös niiden materiaali värjätään ja/tai
valmistetaan Suomessa? Matoissa käytetään puuvillatrikoota ja
juuttia sekä kalalankaa loimena ja puuvillaista mattokanttia
kanttien ompeluun. Siinä ne materiaalit ovatkin.
Aloitan
esittelyn loimilangasta, koska siitä maton kudontakin alkaa.
Mattojen loimilangat ovat 100% puuvillaa, joko vaaleaa tai mustaksi
värjättyä. Näitä kalalankoja valmistaa Suomen
Lanka ja
kalalankojen nimi on Liina. Kalalanka
värjätään Lappajärven Värjäämössä, josta
sen matka jatkuu kertaukseen ja rullaukseen Suomen Langalle.
Sieltä
se singahtaa käyttäjille erikokoisina rullina kudontaan ja
virkkaukseen.
Kude
kulkee matossa poikittain ja se pujotetaan loimilankojen lomaan
sukkulan avulla. Kuteina voi käyttää melkeinpä mitä vain
langoista, polkypyöränsisäkumeista, tai vaikka henkselesitä mitä
mielikuvitsellisimpaan materiaaleihin. Puuvillatrikoo on nimensä
mukaisesti neulotun kankaan ylijäämäreunaa. Lankavan ja
Lappajärven Värjäämön trikookuteet värjätään ja kutistetaan
täällä Suomessa, Lappajärven Värjäämössä, jossa työskentelee
viisi henkeä. Alkuperämaana puuvillatrikoolla on Turkki, siis sama
maa, jossa valtaosa trikoovaatteistakin neulotaan. Kankaan reunassa
voi olla erilaisia merkintöjä, liimaa, ja ompeleita, ja
puuvillatrikoolle onkin ominaista sen paksuuden vaihtelu.
Puuvillatrikoolla on faninsa ja inhoajansa. (Allekirjoittanut kuuluu
mitä ilmeisemmin yleensä ensimmäisten joukkoon.) Materiaalina se
on haastava venyvyytensä ja jo mainittujen paksuus- ja
neulosvaihteluidensa ansiosta. Myös värisävyt saattavat vaihdella
eri värjäyserien välillä.
Juutti taas on alkujaan Bangladeshista.
Se kuljetetaan Suomeen Lappajärven Värjäämölle, jossa se pestään
ja/tai värjätään ja lopulta rullataan Kaustisella.
Erilaisten
vaiheiden kautta (joista lisää myöhemmin) matto on lopulta kudottu
ja loimilangat solmittu. Maton päihin voidaan ommella kantit.
Käyttämiäni kantteja ovat Lankavan kierrätyspuuvillasta
valmistettu mattokantti. Se kudotaan Suomessa ja kierrätyspuuvilla
tulee mm Espanjasta ja Portugalista. Tälle mattokantille on
ominaista pehmeys ja kirjavuus. Toinen kanttivaihtoehto on
Lappajärven Värjäämön kantit, jotka valmistetaan Härmässä ja
värjätään Lappajärven Värjäämöllä. Kaikki malliston
mattojen sekä suurin osa tilausmattojen kanteista ovat juuri
Lappajärven Värjäämön kantteja.
Käyttämäni
materiaalit tulevat siis Lankavalta, Lappajärven Värjäämöltä
sekä Suomen Langalta. Näiden tuotteiden kotimaisuusaste on suuri,
ja pääsen osaltani työllistämään Suomea ja suomalaisia. Kiitos
kun sinäkin valitset suomalaisen tuotteen!
-Marja
Lankavan
löydät täältä:
Lappajärven
Värjäämön täältä:
Suomen
Langan täältä:
Sekä
valmiit matot täältä: